Jigsaw North - tai Jekku, kuten meillä kotona kutsutaan - on nelivuotias amerikkalais-ranskalainen tamma, joka muutti talliin kolmantena. En ole enää oikein varma, miksi Jekku oli myynnissä. Todennäköisesti sen omistaja ei ollut tyytyväinen hevosen raviuraan ja olihan se toki luonteeltaankin sieltä ikävimmästä päästä. Minulla kuitenkin oli intoa kokeilla, sillä niinhan sitä sanotaan, että ne kovapäiset ovat kilpahevosina parhaita.
Suvultaan Jekku on erittäin mielenkiintoinen. Sen isä on myöskin amerikkalais-ranskalainen, 11-aikainen Acton North. Suvusta kiinnostavan tekee kuitenkin Jekun emän puoli. Itse emä Breda Kind on jättänyt jalostuksessakin mukavaa jälkeä ja sen parhaalla varsalla, tamma Fade Out Northilla on ennätys 11,1.
Varsinaiset lempinimet suvusta löytyvät kuitenkin toisesta ja kolmannesta polvesta. Emänisä Born Again TUM on tätini kasvatti. Hyvin pitkän kilpauran tehnyt kestävä kilpahevonen on hienosta tamma Barbie Girlistä, samasta hevosesta, joka on myös Halin isän emän emä.
Tuleva montéhevonen?
Kun Jekku tuli meille, se oli täydessä kilpailukunnossa. Tammalla oli ajettu paljon jo sen kaksivuotiskautena - jopa 13 starttia, joissa se oli ollut kerran toinen ja kahdesti kolmas. Vaikka suurensuurta menestystä ei kaksivuotiaana tullut, väläytteli Jekku kyllä jo vauhtivarojaan: lyhyen matkan autolähdössä paineltiin aikaan 17,6.
Kolmevuotiskaudellaan Jekku alkoi löytää sisäisen kilpahevosensa ja otti kahdeksasta startistaan kaksi voittoa ja kaksi kakkossijaa. Ennätys parani rutkasti ja kirjattiin vuoden päättyessä lukemiin 15,4.
Nelivuotiskausi alkoi meidän ajoväreissämme, kun päätin olla hullu ja ilmoittaa hevosen melkein heti sen meille saavuttua Kasvattajakruunun karsintaan. Kotiratamme Unto Ensio otti ohjat, mutta Jekku hylättiin liioista laukoista. Seuraavissa starteissa Jekku nähtiinkin silmälapuilla varustettuna ja laukat ovat sen jälkeen pysyneet lähes kokonaan poissa.
Nyt nelivuotiskaudellaan Jekku on kilpaillut kaksitoista kertaa. Olemme kokeilleet muutamaan otteeseen myös montéa ja vaikka Jekku melko reipasta kyytiä raviratsastuksessa paineleekin, ei se oikein osaa olla oma itsensä, kun ohjastaja onkin selässä. Emme ole kuitenkaan vielä luovuttaneet! Eikös näiden ranskalaisten pitäisi olla oikeita montétykkejä?
Voisi kutsua hirviöksi
Jekku on luonteeltaan oikea hirvitys ja joku voisi kutsua minua hulluksi, kun jaksan moista elukkaa päivästä toiseen. Se uhkailee, näykkii ja painaa korvat jatkuvasti luimuun, kun sen kanssa koittaa tehdä päivittäisiä toimia. Olen kuitenkin oppinut, että tamman kanssa pärjää - on vain oltava jämäkkä ja määrätietoinen, eikä missään tapauksessa saa näyttää epävarmuuttaan, sillä silloin hevonen yltyy pompottelemaan sinua vielä lisää.
Ajettaessa Jekku on kuin toinen hevonen. Ilmaiseksi tamma ei kuitenkaan anna mitään, vaan kuskin täytyy olla koko ajan hereillä, jotta hevonen menee haluttuun suuntaan ja halutussa tempossa. Startissa Jekulla on ollut kuumumisongelmia, mutta nyt kun olemme löytäneet oikeat varusteet ja oikeat valmistelutekniikat, on elämästä tullut paljon helpompaa.
Kotona treenattaessa Jekku ajetaan avovehkeistä. Startissa sillä on sekki, puolilaput ja vetopallot. Suojia käytetään aina: etujalkoihin polvisuojat ja takajalkoihin säärisuojat.
Ratahiittiä kuumumisen välttämiseksi
Tällä hetkellä Jekku on nopeusvalmennuksessa ja sillä ajetaan hiittiä neljän päivän välein. Koska Jekku kuumuu helposti, olemme todenneet parhaaksi ajaa sen kanssa ratahiittejä. Muutaman kerran erehdyimme ottamaan vetoja, mutta siitä ei tullut mitään, kun hevonen ei malttanut lainkaan keskittyä palautuksiin.
Normaaliviikolla Jekulla ajetaan yksi tuplahiitti, 2 x 2100m noin 1.35-vauhtia. Toinen hiitti on pitkä 3100 metrin hiitti, joka ajetaan samaa vauhtia. Jekulla pyritään ajamaan niin, tuplahiitin toisessa hiitissä sekä kolmentuhannen hiitissä viimeiset viisisataa ajetaan 1.20-vauhtia.
Hiittien lisäksi Jekulla ajetaan reipasta hölkkää. Hölkkäpäivät ovat aina hiittiä ennen ja hiitin jälkeen. Muina päivinä Jekku saa olla vapaalla. Viikko-ohjelma voisi näyttää vaikkapa tältä:
MA: Vapaa
TI: Hölkkä
KE: Hiitti 2 x 2100m, 1.35
TO: Palautteluhölkkä
PE: Vapaa
LA: Hölkkä
SU: Hiitti 3100m, 1.35
Starttiviikkona ohjelma on kutakuinkin seuraavanlainen:
MA: Hölkkä
TI: Hiitti
KE: Palautteluhölkkä
TO: Vapaa
PE: Hölkkä
LA: Viimeistelylenkki, kaksi 600m vetoa, 1.30 + 1.20
SU: Aamulla reipas hölkkälenkki + startti
(MA: Palautteluhölkkä
TI: Vapaa
KE: Hölkkä
TO: Hiitti)
Kuten aiemmasta huomaa, saa Jekku startista vain yhden vapaapäivän ja sen jälkeen aloitetaan normaali hiittivalmennus. Helposti virtaa keräävää tammaa ei ole järkevää jättää vapaalle pidemmäksi aikaa, sillä muuten elo alkaa käydä entistä haastavammaksi.
Montémestaruuksien jälkeen tauolle, keväällä uudestaan starttiin
Olin jo suunnitellut jättävääni Jekun tauolle Virtuaalimestaruuksien jälkeen, mutta päätin pidentää kilpailukautta vielä muutamalla startilla. Onhan sitä toki lähdettävä koittamaan myös Montémestaruuksia, jotka ravataan lähiaikoina. Montémestaruuksien jälkeen Jekku saa kuitenkin jäädä ansaitulle tauolle.
En usko, että Jekku saa varsinaista lomaa, mutta sen treeniä kevennetään joksikin aikaa. Tarkoitus on pitää hevosta kuukauden verran kevyemmällä ja hömpsötellä ratsain maastossa, tehdä perähevoslenkkejä ja rentoja ajolenkkejä. Sen jälkeen aletaan ajaa peruskuntoa ja viikko-ohjelma voisi olla jotain seuraavankaltaista:
MA: Hölkkä
TI: Hölkkä
KE: Vapaa
TO: Hölkkä
PE: Hölkkä
LA: Vapaa
SU: Hölkä
Hölkkälenkit ovat pituudeltaan viidentoista kilometrin luokkaa ja ne tehdään reippaassa, mutta rennossa tempossa. Osa lenkeistä voidaan tehdä myös ratsain ja kiivetä esimerkiksi lähiseudun mäkiä. Talven tullessa osa lenkeistä tehdään hankitreeninä.
Peruskuntoa on tarkoitus ajaa helmi-maaliskuulle asti. Sen jälkeen aloitetaan hiittivalmennus. Starttiin Jekun on tarkoitus tulla tauon jälkeen huhti-toukokuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti